Minun tieni ryhmäliikunnanohjaajaksi

Ohjasin viime viikolla toistaiseksi viimeiset ryhmäliikuntatuntini Forever-kuntoklubilla. Siitäpä sitten päädyin muistelemaan menneitä. En ole tainnut koskaan tulla kertoneeksi, miten päädyin ryhmäliikunnanohjaajaksi. Se ei ehkä ollut se kaikkein tyypillisin tie, mutta rakastin työtäni. 

Olin niitä höppänöitä juoksun harrastajia, joiden mielestä kaikki muu paitsi juokseminen on turhaa. Kyllä, sellaisia me olemme! Kannattaa lukea Juoksija-lehteä tai seurata hetki Juoksufoorumia niin tiedät, mistä puhun. Juoksija ottaa lajinsa tosissaan! 

Sitten tuli rasitusvamma. Lääkäri kielsi juoksemisen ja kun olin aikani itku silmässä katsellut ohi juoksevia ihmisiä, totesin, että nyt riittää. Aloin käydä BodyBalancessa, joka itseasiassa helpottikin lonkkakipuani ja ihastuin lajiin. Melko nopeasti otin siihen rinnalle BodyPumpin ja levytankopainot. 

Elämäntilanne muuttui ja ryhmäliikuntamaksut alkoivat käydä hetkellisesti liian suuriksi. Kaveri kysyi, miksi et ohjaisi itse tunteja. Niin miksipä en? Me 70-luvulla syntyneet tunnemme jumppamme. Elimme lapsuutemme ja nuoruutemme aerobicin kulta-aikaan. Oli low aerobic, high aerobic, combo, fatburner, Jane Fondan jumppavideot ja Anne Sällylän iltajumppa. Harva niiltä pystyi välttymään. Tiedämme, mikä on grapevine, millä liikkeillä jalka vaihtuu aerobic-sarjassa ja miten sarjat tehdään kahdeksalla jaollisiksi. En keksinyt mitään syytä, miksi en?

 

Kävin tammikuussa 2011 ryhmäliikunnanohjaajan peruskoulutuksen ja siitäpä se sitten lähti. Töitä löytyi heti. Ensimmäinen työnantajani kysyi, olinko oikeasti valmis ohjaamaan tunteja. Ei hajuakaan, mutta olinhan käynyt ohjaajakoulutuksen, opiskellut nuorena ilmaisutaitoa ja esiintynyt paljon. Vastasin reippaasti, että olen valmis! (Ehkä.)

Työ tuntui kuitenkin heti omalta. Ensimmäisen vuoden ohjasin Wellness Balance- ja Wellness Pump -nimisiä tunteja. Seuraavana vuonna opiskelin Spirals-ohjaajaksi, mutta totesin pian, että haluaisin mielummin tehdä omia ohjelmia. Vuonna 2012 pääsin Forever-kuntoklubille, jossa tarvittiin Yoga Flow -ohjaajaa. Minulla oli seitsemän vuoden joogakokemus, joten sali järjesti koulutuksen. Myöhemmin kävin myös Yoga Flex- ja ChiBall-koulutukset, jotka perustuvat niin ikään vuodenaikafilosofiaan. Vuodenaikateemasta olen kirjoittanut tässä blogini osiossa.

Olen erikoistunut hyvinvointiliikuntaan, mutta ohjaan mielelläni myös perinteisiä kuntojumppia. Nyt päättyneen kesä- ja syyskauden 2023 aikana ohjasin terve selkä -tuntia, reisivatsapakarajumppaa (rvp) ja kehonhuoltoa. Olen myös Asahi-, Mobility- ja Piloxing-ohjaaja.

Mikä sitten ryhmäliikunnanohjaajan työssä on parasta? Jos vain yksi asia pitää valita, se on ehdottomasti ihanat asiakkaat!! 💓

Ohjelmien tekeminenkin on mukavaa. Siinä saa käyttää monipuolisesti liikunta-alan osaamista, rytmitajua ja luovuutta. Työ on jatkuvaa itsensä kehittämistä, koska aina löytyy jotakin uutta, mistä haluaisi vielä oppia lisää. Tiedon jano tässä työssä on ihan loputon ja kun tekee sitä, mitä rakastaa, siihen haluaa tottakai myös panostaa. Huonona puolena on saman kolikon kääntöpuoli: kun käy samaan aikaan kokopäivätyössä ja yrittää pyörittää perusarkea, aika ei välttämättä aina riitä kaikkeen. 

 

Valintoja on tehtävä. Joskus yksi pieni valinta ohjaa tielle, josta avautuu kokonaan uusi, kiehtova maailma. Näin minulle kävi ryhmäliikunnanohjauksenkin kanssa. Olen oppinut näistä vuosista paljon ja tulen varmasti vielä oppimaan. 

Lämmin kiitos tähän astisista kokemuksista kaikille heille, 

jotka ovat olleet matkassa mukana!

Kohtaamme vielä!

Lajiesittely: Putkirullaus

Putkirullausta voidaan tehdä ryhmäliikunnassa joko osana kehonhuoltotuntia tai kokonaan omana tuntinaan. Perusperiaate on helppo: ensin lämmitellään rullattavaa kehonosaa esimerkiksi dynaamisilla venytyksillä, sitten asetutaan rullan päälle siten, että rullattavan lihaksen alempi kiinnityskohta on rullan päällä ja siitä lähdetään rullailemaan pitkin lihasta kohti ylempää kiinnityskohtaa. Painetta rullan päällä lisätään aina sydäntä kohti ja toiseen suuntaan kevennellään.

Rullaus perustuu sidekudoksen eli myofascian hierontaan ja dynaamiseen liikuttamiseen rullan avulla. Kun hierottava kohta painautuu putkirullaa vasten, pehmytkudokset aktivoituvat paineen vuoksi. Rullaus pumppaa nestettä lihaskalvojen väliin, jolloin kitka vähenee ja lihasten verenkierto lisääntyy. Kuona-aineet poistuvat tehokkaammin ja myös ravintoaineet ja happi kulkeutuvat lihaksiin nopeammin. Rullauksen tehoa pystyy säätelemään sillä, miten paljon painoa varaa rullan päälle. Muita raajoja voi käyttää joko tukena keventämässä painetta tai lisäpainona rullattavan kehonosan päällä. Syvärullaus avaa kireyksiä lihaksissa, sidekudoksissa ja lihaskalvoissa, edistää treenin jälkeistä palautumista ja parantaa liikkuvuutta.

Kireiden lihasten rullaaminen ensimmäisiä kertoja tuntuu yleensä hitusen epämiellyttävältä, mutta kireyksien helpottaessa myös rullaustuntuma vähitellen paranee. Etenkin aluksi voi tehdä kevyitä rullauksia ja sitten, kun rullailu tulee tutuksi, voi alkaa lisätä painetta ja edetä syvemmälle kudoksiin. Rullaus saa tuntua, mutta sen ei pitäisi sattua. Välillä näkee, että irvistellen rullaillaan, mutta tämä ei ole "no pain, no gain" -laji, pikemminkin päinvastoin. Kipu laukaisee lihaksessa jännitysrefleksin eikä jännittyneen lihaksen rullaaminen ole enää kovin tehokasta. Siksi rullailuun kannattaa vähitellen totuttautua ja sen tehoa voi säätää päivän tuntuman mukaan. 

Myös rullalla on merkitystä. Vaihtoehtoja löytyy pehmeistä vaahtomuovirullista kovempiin rulliin. Jos lihaksia, lihaskalvoja ja sidekudoksia halutaan todella työstää rullan avulla, kannattaa valita heti kovahko rulla. Todella kovat nystyrärullat soveltuvat lähinnä lisämausteeksi tottuneille rullailijoille, mutta hyvä perusrullakin on sellainen, mikä ei jousta, kun painoa lisätään päälle. 

Syvärullauksen voimakkaalla teholla voi tehdä omana harjoituksenaan 1-2 kertaa viikossa. Myös siitä tulisi antaa lihasten, lihaskalvojen ja kudosten rauhassa palautua. Kevyempiä rullailuja voi tehdä vaikka päivittäinkin. Kevyitä ja nopeita rullauksia voidaan käyttää lämmittelyssä ennen treeniä ja ne ovat hyviä etenkin lajeissa, joissa tarvitaan hyvää tekniikaa, liikelaajuutta ja liikkuvuutta. Treenin jälkeinen rullaus taas palauttaa rasituksessa supistuneen ja lyhentyneen lihaksen takaisin lepopituuteensa. Välittömästi rankan harjoituksen jälkeen ei pitäisi tehdä kovin voimakkaita syvärullauksia vaan suosia nopeita ja kevyitä rullauksia. 

Mitä sitten voidaan rullata? Oikeastaan ihan mitä vaan lihaksia, mitä treenataankin. Pääsääntönä on, että nivelen yli ei rullata eli lähtöpiste on lihaksen kiinnityskohdasta toiseen kiinnityskohtaan. Selkärankaa ei myöskään kannata rullata keskeltä vaan pienellä ulkokierrolla paino tuodaan selän lihaksille kuten leveille selkälihaksille ja lavoille. Pienempiä ja tarkempia kohtia kannattaa käsitellä fascia-pallolla, jolla pääset pureutumaan mahdollisiin kipukohtiin ja triggeri-pisteisiin rullaa tarkemmin.

Rullailu on hyvää ja hyödyllistä kehonhuoltoa, joka lisää kehon nestekiertoa, edistää kuona-aineiden poistumista kehosta ja nopeuttaa palautumista. Kun oppii perustekniikat, rullailuja on helppo tehdä myös kotona. 

Lajiesittely: Terve selkä -tunti

Otetaanpa pitkästä aikaa blogiin ryhmäliikunnan lajiesittely. Tällä kertaa esittelyssä on Terve selkä -tunti. Se on nimensä mukaisesti erityisesti selkää ja niska-hartiaseutua vahvistava ja lempeästi liikutteleva tunti. Liikkeet ovat helppoja ja niistä löytyy variaatioita erilaisille liikkujille. Ei siis tarvitse osata etukäteen mitään, halu liikkua ja kokeilla tuntia riittää. Terve selkä sopii erittäin hyvin myös liikuntaa aloitteleville.

Tunti aloitetaan aina lämmittelevillä liikkeillä. Seuraavaksi tehdään erityisesti selkää ja keskivartalon tukilihaksia vahvistavia liikkeitä, niskahartia-seutuakaan unohtamatta. Lopuksi venytellään.

Tunnilla voidaan käyttää välineitä kuten jumppakeppiä, käsipainoja tai kuminauhoja. Ne tuovat pientä kivaa lisävastusta harjoitteluun. Mistään hikijumpasta ei kuitenkaan ole kyse. Koska tunnin tavoitteena on selän hyvinvointi, kaikki liikkeet tehdään oman kehon ehdoilla ja välineet voi hyvin jättää poiskin. Jokainen tunti voidaan toteuttaa myös pelkkänä liikeharjoitteluna. 

Pidän itse tärkeänä osana Terve selkä -tuntia kehotietoisuutta. Kun liiketekniikkaan ja kehon tuntemuksiin aletaan ihan tietoisesti kiinnittää huomiota, harjoittelusta tulee turvallisempaa ja usein myös tehokkaampaa. Hallittu liike kohdistuu sinne, minne on tarkoituskin. Myös oman kehon kunnioitus kehittyy. Ja sehän on hyvä asia! Jo kokemus siitä, että pystyy tekemään ryhmän mukana, vaikka omassa kehossa olisikin joku rajoite, on hienoa. Keho ei ole koskaan rajoituksineenkaan "huono" eikä se, ettei jotakin voi tehdä suinkaan tarkoita, etteikö silti voisi tehdä jotakin muuta. Jos sinulla on selkävaivoja, kannattaa tottakai keskustella ensin lääkärin kanssa ennen harjoittelun aloittamista niin saat tarkempia ohjeita.

Terve selkä -tunnille ovat tervetulleita kaikki hekin, joiden selkä ja niska-hartiaseutu ovat erinomaisessa kunnossa. Lempeästi vahvistavat ja monipuolisesti liikuttelevat liikkeet toimivat erittäin hyvin palauttavana liikuntana ja ehkäisevät selkävaivojen ilmenemistä jatkossa. Terve selkä -tunti on ennen kaikkea mukava hyvän mielen tunti. Liikkumisen ei aina tarvitse olla puurtamista ja täysillä runnomista. Se voi olla myös terveyttä ja toimintakykyä edistävää hyvinvointiliikuntaa. 

Kiinnostuitko? Olen palaamassa tämän ihanan lajin ohjaajaksi kesällä 2023. Tervetuloa tunneilleni!

Lajiesittely: Pilatesfunc

Etsiskellessäni uutta intoa kotiliikuntaan otin kuukaudeksi käyttöön Lavis-tv:n. Laviksesta eli lavatanssijumpasta olen kirjoittanut jo aiemmin, mutta löysin sivustolta myös uuden tuttavuuden: Pilatesfunc-tunnin. 

"Pilatesfuncin liikkeet sekä sarjat perustuvat Pilatekseen ja tunnin ydintehtävä on keskittyä kehon syviin lihaksiin. Tunnilla tehdään monipuolisesti koko kehoa vahvistavia liikkeitä. Tärkeintä tunnilla on liikkumisen lisäksi hauskanpito iloisessa ilmapiirissä. Pilatesfunc-tunnilla löydät keskivartalosi syvät lihakset!" lupailee tuntikuvaus. Tätähän piti päästä kokeilemaan.

Perinteisellä Pilates-tunnilla liikkeet tehdään hengityksen tahdissa ja hengityksen rooli on keskeinen. Se tukee kehon asentoa ja ohjaa liikettä. Kun osallistuin ensimmäiselle Pilateksen alkeistunnille, käytimme ison osan tunnista hengityksen opetteluun. Ei siis mikään ihan vähäpätöinen juttu. Siksi voikin tuntua vähän yllättävältä, että Pilatesfuncissa liikkeet tehdään musiikin tahdissa. Hengitys tulee, jos on tullakseen. Jotenkinhan se aina siellä virtaa, mutta siihen ei tarkoituksella kiinnitetä huomiota. 

En ole itse Pilates-harrastaja, joten en osaa suhtautua lajiin kovin ryppyotsaisesti. Minusta Pilatesfunc on hauska tunti. Liikkeet pohjautuvat Pilatekseen, mutta tapa, jolla ne tehdään, muistuttaa enemmän leppoisaa jumppatuntia. Ja kun sanon leppoisaa, tarkoitan nimenomaan tunnelmaa ja musiikkia. Liikkeet ovat todella tehokkaita ja osin haastaviakin juuri siksi, että ne ovat erilaisia kuin mihin perusjumppaaja on tottunut. Painopiste on kehon asentoa ja ryhtiä tukevissa syvissä lihaksissa.

Pilatesfunc-tunti, jolle osallistuin, aloitettiin seisten tehtävillä lämmittelevillä liikkeillä. Selän rullaukset, kylkivenytykset, kierrot ja dynaamiset askelkyykyt herättelivät lempeästi kehoa. Seuraavaksi olivat vuorossa tasapainoliikkeet. Tästä osiosta pidin itse erityisen paljon. Ei ihan helppo, mutta juuri siksi niin tärkeä. Tasapainoilua oppii vain tasapainoilemalla ja senkin kyllä huomaa, jos ei harjoitusta ole tullut vähään aikaan tehtyä. Ensi kerralla sitten paremmin. Ja sitä seuraavalla vielä paremmin. 

Tasapainoliikkeiden lomassa siirryttiinkin sitten sujuvasti jalkojen voimaan ja kyykkyihin. Voimaliikkeitä seurasivat dynaamiset venytykset ja liikkuvuusliikkeet matolla, mistä edettiin matolla tehtäviin keskivartalon voimaliikkeisiin, vatsalihaksiin, selkälihaksiin ja kylkiin. Voimaharjoittelussa painopiste oli syvissä lihaksissa. Ohjaaja näytti liikkeistä ensin helpomman vaihtoehdon ja sen jälkeen haastavamman vaihtoehdon. Itsekin valitsin selkälihasliikkeestä helpomman vaihtoehdon, koska liike oli uusi eikä minulla ole varsinaista Pilates-taustaa. Joskus on hyvä kokeilla rauhassa. 

Tunti päättyi dynaamisiin venytyksiin, joissa käytiin monipuolisesti läpi niin jalat, keskivartalo kuin ylävartalokin. Kaiken kaikkiaan tunnista jäi hyvä mieli ja innostus päästä jatkamaan taas ensi viikolla. Se on aina hyvä merkki. Motivaatio löydetty!

Sopiiko Pilatesfunc Pilates-konkareille? En tiedä. Mutta minun kaltaisilleni ihmisille, joiden sydäntä Josepf Pilates ei ole vielä onnistunut viemään, se on ehdottomasti hauska ja kokeilemisen arvoinen tunti. 

Lajiesittely: FasciaMethod

Otetaanpa tähän väliin jälleen yksi ryhmäliikunnan lajiesittely. Innostuin vuoden alussa Forever Onlinen FasciaMethod-tunneista verkossa. Tiesin heti, että tästä lajista haluan kertoa muillekin! Jos et ole vielä kokeillut, suosittelen lämpimästi. Myös live-tunteja on nykyisin tarjolla runsaasti, sillä FasciaMethod perustuu viimeisimpään tutkimustietoon kehonhuollosta. Ja se todellakin toimii.

FasciaMethod on suomalaisten fysioterapeuttien kehittämä kehonhuoltomenetelmä ryhmäliikuntaan ja yksilövalmennukseen. Tunnilla tehdään kehon syviä tukilihaksia kehittäviä liikehallintaharjoituksia, dynaamisia venytyksiä ja myofaskiaalista liikkuvuusharjoittelua. Kireitä lihaksia voidaan käsitellä myös faskiapallolla.

Mistä myofaskiaalisessa harjoittelussa sitten on kysymys? Myofaskia tarkoittaa lihasten ja lihaskalvojen eli faskioiden yhtenäistä jatkumoa. Kyse on siis kolmiulotteisesta sidekudosverkostosta, joka yhdistää kehon kudokset. Myofaskiaalisessa liikkuvuusharjoittelussa venytetään koko faskiaketjua viemällä kehon osat äärimmilleen toisistaan (X). Venytykset ovat dynaamisia ja ne tehdään rauhallisessa liikkeessä oman hengityksen tahdissa. Asentojen ylläpitäminen vaatii hyvää liikehallintaa, mikä kehittää kehon syviä tukilihaksia. 

Kun liikkuvuus heikkenee, kyse voi olla nesteytyksen eli voiteluaineen vähyydestä faskiassa. Lihaskalvot eivät pääse liikkumaan vapaasti toisiaan vasten. Hyvä nesteytys (veden juonti) ja dynaamiset venytykset voitelevat lihaskalvoja ja jähmeys vähenee. Säännöllisen harjoittelun tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laajat liikeradat pitkissä lihastoimintaketjuissa. Tällöin myös muusta liikunnasta tulee tehokkaampaa ja turvallisempaa. 

FasciaMethod-tunti alkaa ensin seisten tehtävillä liikehallintaharjoituksialla ja venytyksillä. Tämän jälkeen siirrytään konttausasentoon tai polviseisontaan ja tehdään muutamia liikkeitä polvitasosta. Viltin voi laittaa tarvittaessa pehmikkeeksi polvien alle. Seurvaavaksi siirrytään istuen tehtäviin venytyksiin ja lopuksi selinmakuulle lattiatason liikkeisiin. Tunnin lopuksi voi olla loppurentoutus.

FasciaMethod-tunti muistuttaa minun mielestäni dynaamista joogatuntia, josta on karsittu pois kaikki "ylimääräinen" henkisyys ja joillekin joogatunneille tyypilliset aurinkotervehdykset, haastavat venytykset ja tasapainoliikkeet. FasciaMethod on ennen kaikkea mutkattoman käytännöllinen kehonhuoltoharjoitus. Venytykset soveltuvat hyvin erilaisille liikkujille. Olemme tottakai liikkuvuudeltamme erilaisia, mutta säännöllisen harjoittelun myötä toiminnallinen liikkuvuus ja liikehallinta varmasti myös kehittyvät. Erityisesti niskahartia-seudun kipujen ennaltaehkäisyssä olen huomannut FasciaMethod-liikeiden todella auttavan. Minun sydämeni tämä laji ainakin vei, ehkä vielä sinunkin?

Lajiesittely: Yoga Flex

Tänään kirjoitan vielä yhdestä vuosien varrella ohjaamastani lempeästä kehonhuoltotunnista, Yoga Flexistä. Yoga Flex -venyttely on Wellness Mentorin joogaan pohjautuvan tuoteperheen nuorimmainen. Se on juuri se tunti, jolle on helppoa tulla tutustumaan joogavenytyksiin ja josta myös joogasta kiinnostunut ohjaaja pääsee helposti alkuun. Yoga Flex -ohjaajakoulutus ei edellytä joogaopettajan opintoja, vaikka osalla niitä jo onkin. Oma joogaharjoittelu ja kiinnostus ryhmän ohjaamiseen riittävät. Kurssilla saat hyvän tietopaketin ja toivottavasti myös elinikäisen innostuksen joogaan. Niiden avulla pääset alkuun. 

Tuntikuvaus kertoo:
Yoga Flex -harjoittelulla lisäät liikkuvuutta ja kehosi hyvää oloa. Liikkuvuusliikkeiden alkuasennot ovat helppoja ja joogasta tuttuja. Rentouttava tunti sopii kaikille on on hyvä ponnahduslauta myös Yoga Flow -tunneille.

Siinä missä Yoga Flow -tunnilla tehdään siis esimerkiksi aurinkotervehdys-sarjaa virtaavaana liikkeenä oman hengityksen tahdissa, Yoga Flex tarjoaa lempeän vaihtoehdon opetella samoja liikkeitä hitaammin ja asteittain edeten. Se sopii erinomaisesti myös kokeneemmille rentouttavien joogatuntien ystäville. Tunnilla voidaan käyttää apuvälineitä kuten kuminauhaa, blokkia eli joogatiiltä, bolsteria eli putkityynyä tai vilttirullaa. Kuminauhalla ja blokilla saadaan lisää tukea ja pituutta käsivarsiin asennoissa, joissa liikkuvuutta kaivataan vielä lisää. Apuvälineiden tuki auttaa usein myös rentoutumaan. 

Harjoitusta on mukavaa tehdä myös ilman apuvälineitä. Itse ainakin koen, että tällöin kehon aistimukset tuntee herkemmin. Harjoituksessa ollaan paljon silmät suljettuina, jolloin huomio kääntyy sisäänpäin. On myös tärkeää oppia hyväksymään ne rajat, missä kireys pysäyttää liikkeen. Juuri tuolla rajalla voimme oppia lisää itsestämme. Liikkuvuus kasvaa asteittain eikä sitä ole tarkoituskaan väkisin pakottaa. Kun lopulta huomaat sisäisen kriitikkosi hiljenevän ja hyväksyt lempeästi tarkkaillen sen, mihin asti tänään yllät, olet kasvanut joogan näkökulmasta tavalla, mitä mikään fyysinen suoritus ei pysty korvaamaan. Siinä hetkessä on joogan ydin.

Olen itse edennyt venytyksiin niin, että ensin dynaamisella, pienellä pumppaavalla liikkeellä lämmitellään kehoa ja tehdään tilaa venytykselle. Lopuksi keskipitkään venytykseen pysähdytään rauhassa rentoutumaan. Hengitetään syvään sisään ja ulos ja annetaan jokaisen uloshengityksen vielä lempeästi syventää asentoa, jos niin on tarkoitus. Kehon rentoutuessa venytyksen esteenä olevat lihaskireydet ikäänkuin sulavat pois.

Yoga Flex -tunnin taustalla vaikuttaa vuodenaika-ajattelu aivan kuten muissakin vuodenaikalajeissa Seasonal Yogassa, Yoga Flowssa ja ChiBallissa. Eri vuodenaikoina harjoitusta tehdään siis eri tavalla. Kevät ja kesä ovat liikkuvampia ja haastavampia vuodenaikoja. Osa harjoituksista tehdään seisten ja harjoitellaan esimerkiksi soturi- ja tasapainoasentoja. Myöhäiskesästä syksyyn harjoitus siirtyy enemmän lattiatasoon ja venytykset pitenevät. Talvella hiljennytään ehkä jo täysin alas matolle ja keskitytään rentouttaviin venytyksiin esimerkiksi tyynyillä ja vilttirullilla tukien. Vuodenajasta riippumatta kaikki harjoitukset alkavat aina lämmittelevillä liikkeillä ja päättyvät loppurentoutukseen. 

Vuoden lähestyessä loppuaan ja valon määrän vähentyessä on hyvä aika sytyttää kynttilät ja antaa hetki aikaa rentouttaville venytyksille, lempeille hengitysharjoituksille ja pysähtymiselle. Yoga Flex on yksi niistä tunneista, joille olet tuolloin lämpimästi tervetullut. Ota mukaan lämmintä vaatetta ja uteliasta mieltä. Mitään ennakkotietoja ja -taitoja et tarvitse. Rentouttavia hetkiä! 

Lajiesittely: Yin-jooga

Olen jo pitkään käynyt ylikierroksilla. Päätin siis aloittaa viikkoni lempeällä joogaharjoituksella. Tänään maanantaina tein oman joogaharjoituksekseni, josta kerroin aiemmassa kotiliikuntaa käsittelevässä kirjoituksessa. Eilen sunnuntai-iltana tein yin-joogaharjoituksen, josta kerron tarkemmin tässä.

Yin-jooga on melko uusi 1980-luvulla alkunsa saanut joogalaji. Sen juuret ovat perinteisen joogaperinteen lisäksi kiinalaisessa lääketieteessä ja taolaisessa filosofiassa. Jotta ymmärtäisimme hidasta ja passiivista yin-energiaa, meidän tulee ymmärtää myös sen vastaparia, aktiivista ja alati liikkeessä olevaa yang-energiaa. Kiinalaisessa filosofiassa vastakkaiset energiat täydentävät toisiaan ja toinen sisältää myös toisen. Oheisessa yin & yang -symbolissa valkoinen puoli edustaa aktiivista yangia ja musta puoli passiivista yiniä, pisteet taas kuvastavat näiden välistä yhteyttä. Tasapainoa.

Silloin kun keho ja mieli käyvät ylikierroksilla, olemme siis ikäänkuin jatkuvassa yang-tilassa. Emme ehkä pysty pakottamaan itseämme rauhoittumaan ja pelkkä hidastaminenkin voi tuntua vaikealta. Se, mitä kuitenkin voimme tehdä, on joogaharjoitus. Kun keskitymme tekemiseen (yang), voimme tietoisesti hidastaa tahtia, mikä aktivoi parasympaattista hermostoa ja auttaa meitä rentoutumaan (yin). 

Yin-jooga on hidasta ja syvärentouttavaa joogaa, jossa pysähdytään pitkiin venytyksiin enimmäkseen maaten tai istuen. Passiiviset asennot tuetaan erilaisia apuvälineitä kuten tyynyjä, vilttejä, bolstereita eli putkirullia ja joogatiiliä apuna käyttäen. Usean minuutin pituiset asanat eli jooga-asennot ovat lempeitä ja venytys kohdistuu lihaksen sijasta syvemmälle sidekudokseen, nivelsiteisiin ja jänteisiin. Ei oikeastaan pitäisi edes puhua venytyksestä. Yinjoogassa emme aktiivisesti venyttele vaan pikemminkin passiivisesti antaudumme asennon avaukselle. Rentoutuminen tekee tilaa kehomme luonnolliselle liikelaajuudelle.

Asentoihin ei ole tarkoitus mennä liian syvälle vaan antaa painovoiman asteittain tehdä tehtävänsä. Syvä tietoinen hengitys auttaa vähitellen rentoutumaan. Harjoitus tehdään aina oman kehon ehdoilla ja kuka tahansa pystyy tekemään yinjoogaa, tarvittaessa asentoja soveltaen.

Päiviä on erilaisia. Joskus kaipaamme aktiivista yang-toimintaa, niskasta kiinni ottamista ja ryhdistäytymistä. Sitten kun olemme tarpeeksi pitkään ottaneet itseämme niskasta kiinni, tulee toisenlainen tarve. Pysähtyminen ei aina ole helppoa, mutta jos kuuntelet itseäsi lempeästi ja kannustaen, voit ehkä kuulla sen. Hidasta. Lepää. Kerää energiaa hyvällä omalla tunnolla. Tänään minulla oli sellainen päivä.

Lajiesittely: Yoga Flow

Ehdin vielä kirjoittaa lajiesittelyn tunnista, joka on ollut ohjaajan työssäni se kaikkein tärkein. Aloitin Yoga Flow -tuntien ohjaamisen syksyllä 2012 ja nyt kevätkaudella minulla on vielä kuusi tuntia jäljellä. Tämä tunti ansaitsee oman lajiesittelynsä, sillä sen parissa olen itkenyt ja nauranut, kokenut suurimmat onnistumiseni ja epäonnistumiseni ja oppinut aivan valtavasti - ennen kaikkea itsestäni.

Tässäpä siis ystävät rakkaat: Yoga Flow. Minun tulkintani siitä.

Yoga Flow on virtaavaliikkeinen tunti, jossa edetään jooga-asennosta toiseen rauhallisesti ja keskittyneesti oman hengityksen tahdissa. Välillä pysähdytään asanaan, opetellaan sitä, aistitaan ja tehdään huomioita. Itse pidän äärimmäisen tärkeänä, että jokainen tekee harjoituksen oman kehonsa ehdoilla, sitä kuunnellen ja kunnioittaen. Sitä ei voi korostaa liikaa. Suoritamme länsimaisessa yhteiskunnassa lähes kaikkea. Ei siis ole helppoa luopua suorittamisesta edes joogamatolla, mutta toivoisin, että mahdollisimman moni tekisi niin. Se kannattaa.

Joogassa korostetaan kahta vastakkaista periaatetta, lujuutta ja lempeyttä, joista ensimmäinen tarkoittaa sitä, että keskitymme tekemään parhaamme ja jälkimmäinen sitä, että osaamme tarpeen tullen myös hellittää. Nämä kaksi toisiaan täydentävää voimaa vuorottelevat Yoga Flow -harjoituksessa, mutta myös elämässä. On aika tehdä ja on aika levätä. Yksittäinen asanakin muuttuu helpommaksi, kun ensin rakennamme sen fyysisen muodon ja sen jälkeen luovumme ponnistelusta ja rentoudumme. Itseasiassa vasta siinä vaiheessa asennosta tulee asana. Se on minun tulkintani. Voimme suorittaa loputtomasti näyttävän näköisiä asentoja, mutta joogaa harjoituksesta tulee siinä vaiheessa, kun alamme aistia kehon tuntemuksia ja olla aidosti läsnä omassa kehossamme ja tässä hetkessä.

Yoga Flowssa kyse ei siis lopulta ole siitä, miten pitkälle yksittäisen liikkeen pystyy viemään. Siksi kaikki pystyvät osallistumaan samaan harjoitukseen. Joskus pienikin liike muuttuu suureksi, kun siinä ollaan aidosti läsnä. Kokeile vaikka! Tee niin pientä liikettä, että kuka tahansa osaisi sen. Sulje silmät ja tunnustele. Tiedosta sormien asento, maa jalkojen alla, kehon painopiste, keskilinja ja hengityksen virta. Tiedosta omat tunteesi ja ajatuksesi, mutta älä takerru niihin. Jos harjoitus tuntuu turhauttavalta, puhalla muutaman kerran voimakkaasti ilmaa ulos ja kokeile uudestaan. Lopulta huomaat, että liikkeen suorittaminen loppuu ja annat vain kehon liikkua hengityksen tahdissa. Mieli hiljenee. Jep! Tämä on joogaa.

Se ei siis ole vain tekniikkaa, jota pitää hioa ja opetella, vaikka harjoitus tekee mestarin. Se on asteittaista etenemistä ja jatkuvaa itsetutkiskelua oman kehon ja mielen rajoista. Se on oivalluksia, kun jokin asento loksahtaa lopulta kohdalleen. Se on armollisuutta itseä kohtaan, kun huomaat, että kehon (tai mielen) rajan tullessa vastaan, et enää ärsyynnykään syyttä suotta vaan annat hengityksen lempeästi viimeistellä ja rentouttaa asennon. Ja kenties huomaat käyttäväsi samoja apuvälineitä myös arjen keskellä, kun kaaos alkaa tuntua ylivoimaiselta? Syvä rauhoittava hengitys. Asteittainen eteneminen. Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan. Tekemisen ja pysähtymisen vuorovaikutus. Siitä lopulta on kyse.

Aloitin oman joogaharjoitukseni upean hathajoogaopettajani Seija Törnqvistin johdolla syksyllä 2005. Hänen alkeis- ja jatkokurssillaan opin kuuntelemaan itseäni ja hidastamaan ensimmäistä kertaa. Minulle se oli ISO oivallus. Muistelen edelleen lämmöllä Seijan tunteja ja olen pyrkinyt siirtämään osan hänen opetuksiaan eteenpäin omien Yoga Flow -tuntieni välityksellä, vaikkei kyse olekaan aivan samasta asiasta.

Näillä sanoilla haluan kiittää lämpimästi teitä kaikkia, jotka olette käyneet Yoga Flow -tunneillani! Vielä on kevättä jäljellä. Annetaan flown virrata.

Lajiesittely: Asahi

Otetaanpas tähän väliin yksi lajiesittely. Pehmeämpien liikuntalajien joukossa on suosiotaan kovaa vauhtia kasvattanut suomalainen terveysliikuntatunti Asahi. Kuulostaa itämaiselta ja sitä se osittain onkin. Tunnin liikekieli muistuttaa hyvin paljon kiinalaista aamuvoimistelua taijia (tai chi). Koko tunti tehdään seisten ja mitään välineitä ei tarvita. Virtaavat liikkeet tehdään hitaasti ja keskittyen hengityksen tahdissa. Helppoa ja rentouttavaa.

Taustalla on kuitenkin myös muuta. Lajin kehittäjät Timo Klemola, Ilpo Jalamo, Keijo Mikkonen ja Yrjö Mähönen ovat halunneet yhdistää itämaisen terveysliikunnan suomalaiseen fysioterapiaosaamiseen. Asahi perustuu siis fysioterapian kaltaisiin liikkeisiin, joilla keho avataan systemaattisesti niskasta jalkoihin. Asahista on tällä hetkellä olemassa kolme liikesarjaa: Asahi 1-3. Yhden sarjan ehtii tehdä helposti 10 minuutissa aamuvoimisteluna tai taukojumppana työpaikalla, mutta lisäämällä toistojen määrää ja yhdistelemällä sarjoja saadaan aikaan 30-60 minuutin harjoituksia.

Asahi-tunti alkaa aina rentoutusosiolla, missä virittäydytään harjoitukseen ja ravistellaan lihakset rennoksi. Ravistelut ovat tuttuja taijia ja qigongia harrastaneille, mutta länsimaisessa liikunnassa ne ovat jostain syystä jääneet vieraammiksi. Verenkierto lähtee hyvin liikkeelle.

Seuraavaksi tehdään niska-hartia-osio, selkä-osio ja tasapaino-osio. Ne koostuvat hengityksen rytmissä tehtävistä terveysliikuntaliikkeistä: pyörittelyistä, pyöristyksistä, avauksista, kierroista ja sivutaivutuksista. Hauska harjoitus on myös keinuttelu päkiöiden ja kantapäiden välillä. Liike on periaatteessa hyvin yksinkertainen ja lapsille luonnollinen, mutta harva aikuinen käyttää enää aktiivisesti jalkaterien pieniä lihaksia - kannattaisi! Keinutteluun voi yhdistää myös luuliikuntasuositusten mukaisia täräytyksiä nousemalla päkiöille ja pudottamalla paino alas nopeasti ja terävästi.

Tunnin lopussa tehdään vielä taijimaista virtaavaa loppuliikesarjaa. Keskittyminen yksinkertaiseen, oman hengityksen tahdissa virtaavaan liikkeeseen sulkee hetkeksi muun maailman ulkopuolelle ja mieli rauhoittuu. Lopuksi pysähdytään, suljetaan silmät ja rentoudutaan. Edelleenkin pystyään kuitenkin seisoma-asennossa. Tärkeä osa Asahia on kehon pystysuora linja. Etsitään siis asentoa, joka on samaan aikaan vahva ja rento, jossa paino jakautuu tasaisesti ja selkäranka on luonnollisesti suorana. Samaa periaatetta käytetään myös joissain kehoterapiamuodoissa kuten aleksandertekniikassa.

Asahin hienous on siinä, että se sopii kaikille. Liikesarjat ovat oikeasti helppoja ja niitä pystyy tarvittaessa myös soveltamaan. Harjoitus toimii hyvin raskaan treenin jälkeisenä palauttavana liikuntana, kuntouttavana ja ennaltaehkäisevänä terveysliikuntana sekä rentouttavana hyvinvointiliikuntana. Tervetuloa siis mukaan tunnille!

Lajiesittely: Äänimaljarentoutus

Tänään ajattelin kirjoittaa sanasen sointukylvystä eli äänimaljarentoutuksesta. Kuntokeskuksessamme on nyt maaliskuussa erilaisten kehon ja mielen tuntien teemakuukausi ja tarjolla on myös näitä ainutlaatuisia rentoutustunteja. Olen itsekin käynyt koulutuksen kolme vuotta sitten, mutta tällä kertaa menen ehkäpä vain nautiskelemaan harmonisten äänten tunnelmasta. Kokemus on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Jos siis kaipaat hiljaista hetkeä kiireisen arjen keskellä - tämä on se tunti!

Sointukylpy perustuu saksalaisen Peter Hessin kehittämään metodiin, jossa ohjaaja soittaa hiljaisessa tilassa käsintehdyillä maljoilla ja gongilla. Asiakkaan rooli on vain olla ja rentoutua - helppoa, eikö totta? :) Yhtä oikeaa tapaa tällä tunnilla olemiseen ei ole. Moni haluaa maata viltin alla joogamatolla, mutta rentoutuksen aikana voi myös istua ja tarvittaessa jaloitella. Mukaan kannattaa varata lämpimät vaatteet. Myös oman tyynyn saa ottaa mukaan. Joskus tunnilla nukahtaa, mutta se ei haittaa. Ohjaaja päättää aina tunnin korkeisiin herätteleviin ääniin ja huolehtii siitä, ettei kukaan jää saliin nukkumaan. Heräilylle on varattu muutama minuutti aikaa ja myös kysymyksiä saa rauhassa esittää. Jotkut kertovat tunnin päätteeksi omista kokemuksistaan, mutta se ei ole välttämätöntä. Kukin reagoi rentoutukseen tavallaan.

Sointukylvyn ajatuksena on, että maljojen ja gongin soitosta syntyy ääniaaltoja ja -värähtelyjä, joihin kehomme reagoi. Rauhalliset harmoniset äänet koetaan syvärentouttavina ja ne vaikuttavat syvälle alitajuntaan. Moni joka kärsii uniongelmista, on kertonut saaneensa apua äänimaljarentoutuksesta. Tunnin aikana vuorottelevat syvemmälle vievät laskevat äänet ja energisoivat nousevat äänet, joista syntyy ainutlaatuinen kokonaisuus. Jokainen kerta on todellakin erilainen, koska myös soittajan tunnetilat vaikuttavat soiton kulkuun ja yksittäisten maljojen sointiin. Vuoden verran viikoittain soittaneena totesin tämän itsekin.

Äänimaljoilla tehdään myös äänimaljahierontaa, jossa malja asetetaan tietylle kohtaa kehoa ja soitetaan sitä ikään kuin vastakkain: edestä taakse, oikealta vasemmalle. Maljan värähtelyn voi tuntea iholla pitkään ja keholla vaikutus on voimakkaampi kuin etäsoittona isossa tilassa.

Kyse on siis rentoutusmenetelmästä, antautumisesta hetkeksi ääniaaltojen turvalliseen sointiin ja omasta hiljaisesta hetkestä, jonka jälkeen jaksaa taas. Pitkään Nepalissa viettänyt Peter Hess on tuonut itämaisen viisauden meidän länsimaalaisten ihmisten ulottuville maljojen ja gongin mukana muistutuksena siitä, että mekin tarvitsemme välillä pysähtymistä ja rauhaa. Elämähän on tekemisen ja olemisen vuorottelua. Päivän ja yön. Melun ja hiljaisuuden. Kun vain aina sen muistaisimme.

Lajiesittely: Jooga

Terveiset Helsingin Joogafestivaaleilta! Tapahtuma järjestetään vuosittain Helsingin Kaapelitehtaalla. Tarjolla on mielenkiintoinen kattaus joogatunteja, meditaatiota, hengitysharjoituksia, luentoja sekä muita hyvinvointilajeja kuten pilatesta ja asahia. Tunteja pystyy varaamaan ennakkolipulla 1-2 per päivä ja muillekin tunneille on mahdollista päästä jonottamalla. Ovelta ostetulla lipulla ei pysty tekemään tuntivarausta, mutta jonotuskin toimii oman kokemukseni mukaan melko hyvin. Samalla lipulla pääsee Zen Expo -messuille, joissa on tarjolla monenlaisia joogaan ja hyvinvointiin liittyviä kirjoja, musiikkia, vaatteita, välineitä ja varusteita. Monilla joogakouluillakin on messuilla oma osastonsa.

Joogafestivaali on helppo ja hauska tapa päästä tutustumaan erilaisiin joogatunteihin. Tarjontaahan on nykyisin valtavasti!! Joogan suosio on kasvanut ja perinteisten joogasuuntausten rinnalle on tullut mitä erikoisempia sovelluksia sup-laudalla tehtävästä temppuilusta (sup yoga) katosta roikkuvien liinojen varassa tehtävään akrobatiaan (aerial yoga). Näitä kumpaakaan ei ollut tarjolla tällä kertaa, mutta monenlaista muuta sitten olikin. Oletko jo esimerkiksi kokeillut House Yogaa, Rocket Yogaa ja Prana Flow Yogaa? Ehkäpä ensi vuonna sitten...

Itse pysyttelin aika perinteisellä linjalla. Kävin astangajoogassa, joka on perinteinen fyysinen joogaharjoitus. Astangalle ominaista ovat kehoa puhdistava ja energisoiva ujjayi-hengitys sekä aina tietyssä järjestyksessä tehtävät asanasarjat (seisoma- ja istumasarja). Vaikka harjoitus onkin fyysinen ja vahva, asanoissa eli jooga-asennoissa on mahdollista löytää syvä keskittyminen ja rauha. Astangassa ei vain edetä asennosta toiseen vaan kaikki asennot tehdään keskittyneesti ja tietoisesti linjaten. Osa liikkeistä on todella haastavia, mutta alkeistunnilla tehtiin helpommat sarjat lajiin tutustuen.

Toisena tuntina kävin iyengarjoogassa, jossa pääpaino on asanoiden tarkoissa linjauksissa. Apuvälineitä käytetään paljon, esimerkiksi joogatiiliä ja -vöitä. Apuvälineet auttavat hahmottamaan pikkutarkasti kehon asentoja. Teimme ensin tietyn asanan ilman välinettä, sitten välineen kanssa ja lopuksi taas ilman välinettä kiinnittäen joka vaiheessa huomiota siihen, mikä muuttui, miltä asento tuntui ja miten keho linjautui.

Kolmantena tuntina olin scaravellijoogassa, johon ihastuin jo viime vuoden festivaaleilla. Siinä missä iyengarjoogassa opetellaan tekniikkaa, scaravellijoogassa huomio käännetään sisäänpäin, silmät suljetaan ja liikkeet todella aistitaan herkästi solu- ja tunnetasolla. Pienestä tulee suurta tällä tunnilla ja kevyestä varpaan kärjenkin liikkeestä vahvaa. Tästä joogassa minulle on aina ollut kysymys: hiljentymisestä omien tuntemusten äärelle, herkkyydestä, aistimisesta, tiedostamisesta ja hyväksynnästä. Upea tunti, joka todella rentouttaa ja rauhoittaa.

Lopuksi kävin vielä Seasonal Yogassa, jossa liikkeestä toiseen edetään dynaamisesti ja virtaavasti oman hengityksen tahdissa. Taustalla soi rauhallinen musiikki. Harjoitus perustuu ajatukseen, että elämme luonnon rytmissä, vuoden aikojen mukana. Eri vuodenaikoina harjoitus on siis erilainen: talvella rauhallisempi, keväällä lempeästi herättelevä kiertoineen ja sivutaivutuksineen, kesällä dynaamisempi ja aktiivisempi, ja sitten taas myöhäiskesän ja syksyn myötä asteittain hidastuva.

Nämä ovat vain esimerkkejä erilaisista joogatunneista. Erilaisia tunteja ja ohjaajia kannattaa käydä rohkeasti kokeilemassa, sillä se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä tunnukaan toisesta siltä kaikkein omimmalta. Joku haluaa tehdä voimakkaampaa harjoitusta, jollekin tekniikan opettelu on tärkeää ja joku taas kaipaa hiljaista hetkeä ja rentoutumista. Loppujen lopuksihan fyysinen asanaharjoitus (oli se minkälainen tahansa) on vain yksi osa joogaa. Sen tarkoituksena on vahvistaa ja notkistaa kehoa, keskittää ajatukset ja hiljentää mieli, jotta ihminen pystyisi meditoimaan ja kehittymää myös henkisesti, elämää varten. Sitä ei useinkaan tule ajatelleeksi silloin, kun asettuu ensimmäistä kertaa joogamatolle eikä välttämättä tarvitsekaan. Jooga on kuin tutkimusmatka, joka avautuu kerros kerrokselta, asana asanalta ja henkäys henkäykseltä.

Namaste!

Lajiesittely: ChiBall

Otetaanpa tähän väliin yksi lajiesittely. ChiBall-tunti on väri- ja aromaterapeuttisella pallolla tehtävä hyvän olon harjoitus, jonka juuret ovat kiinalaisessa terveystiedossa. Ajatuksena on, että olemme osa luonnon kiertokulkua ja siksi harjoituskin etenee vuodenaikojen mukaan. Jokaista vuodenaikaa vastaa yksi harjoituksen osa-alue, elementti sekä kaksi meridiaaniksi kutsuttua energiakanavaa (yang ja yin). Liikkeet valitaan siten, että ne aktivoivat ja rentouttavat kyseiselle vuodenajalla nimettyjä meridiaaneja. Aktivointi on yang ja rentoutuminen yin. Teemme siis vuorotellen sekä voimakkaampia energisoivia liikkeitä että hitaampia rauhoittavia liikkeitä. Lepoa seuraa toiminta ja toimintaa taas lepo. Tavoitteena on kehon ja mielen tasapaino.

Jokaisen harjoituksen aikana käydään läpi koko vuodenkierto niin, että kuluvaa vuodenaikaa ja sen osa-aluetta painotetaan. Kerron esimerkin.

Talvella ChiBall-harjoituksessa muistutetaan rauhoittumisen ja rentoutumisen tärkeydestä. Huomio kääntyy sisäänpäin, silmät ovat välillä suljettuina ja liikkeissä tehdään useita toistoja siten, että liikkeen pystyy paitsi tekemään, myös tuntemaan. Talven elementti on vesi ja energia on hidasta, pehmeää ja feminiinistä yin-energiaa. Luonto vetäytyy hetkeksi lumipeitteen alle lepäämään. Elämme vuoden pimeintä aikaa, jolloin myös luonnonrytmissä elävä ihminen hidastaa tahtia, karsii pois turhaa ja kerää voimia uuteen kevääseen. Tämä on siis harjoituksen pääteema, joka kulkee mukana kaikissa tunnin osa-alueissa.

1. Tai chi & Qi Gong
ChiBall-tunti aloitetaan "heräämällä ensin kevääseen" pehmeän virtaavalla Tai Chi- ja Qi Gong -harjoituksella. Liikkeet ovat rauhallisia ja ne herättelevät lempeästi selkärankaa erilaisin kierroin ja taivutuksin. Samalla totutellaan pallon käyttöön.

2. ChiBall-tanssi
Seuraavaksi nostetaan kevyesti sykettä ja lämpöä helpolla tanssisarjalla. Tanssi edustaa kesäistä tuli-energiaa.

3. Jooga
Tuli-energiaa edustaa myös seisten tehtävä jooga-harjoitus, jossa keskitytään muutamaan kehoa vahvistavaan ja energisoivaan jooga-asanaan. Liikkeet kohdistuvat kuluvan vuodenajan eli tässä talven meridiaaneihin: suorassa linjassa kehon takapuolta ylhäältä alas kulkeviin virtsarakon meridiaaneihin (yang) sekä etupuolta alhaalta ylös kulkeviin munuaisten meridiaaneihin (yin). Näitä venytetään ja vahvistetaan.

4. Pilates
Seuraavaksi siirrytään alas matolle pilates-osioon, myöhäiskesään ja maa-elementtiin. Keskittyneesti hengityksen tahdissa tehtävät liikkeet vahvistavat keskivartalon syviä tukilihaksia.

5. Feldenkrais
Syksyä ja metalli-elementtiä harjoituksessa edustaa Feldenkrais-menetelmä, joka auttaa rauhoittumaan, päästämään irti ja kääntämään huomion sisäänpäin. Feldenkrais-liikkeet tehdään silmät suljettuina omaan liikkeeseen ja tuntemuksiin keskittyen. Ei ole väärää tapaa tehdä Feldenkrais-harjoitusta: sinun oma tapasi on aina juuri se oikea.

6. Rentoutus
Tunnin lopussa pysähdytään vielä hetkeksi, rauhoitutaan ja rentoudutaan hiljaisen musiikin soidessa taustalla. Rentoutusosio edustaa talvea, vesi-elementtiä ja passiivista yin-energiaa, lepoa ja rauhaa, joka antaa keholle ja mielelle mahdollisuuden uudistua.

Harjoitus opettaa, että aktiivinen yang-energia tarvitsee aina vastaparikseen passiivista yin-energiaa. Toinen ruokkii ja vahvistaa toista, yhä uudelleen ja uudelleen. Kyseessä on positiivinen ketjureaktio, aivan kuten luonnossa vuodenaikojen vaihtelua, yö ja päivä, pimeys ja valo. Oikeastaan tämä kaikki kuulostaa kovin luonnolliselta, vaikka kiinalaisen terveystiedon termit saattavatkin olla meille vieraita. Omasta puolestani toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi ChiBall-tunneille kokeilemaan, miten tämä kaikki toimii käytännössä!

Lue lisää vuodenaikateemasta.