maanantai 24. huhtikuuta 2023

Onko hyvä itsetunto välttämätön?

Hyvästä itsetunnosta on kirjoitettu paljon. Aihe on yksi elämäntapaoppaiden suosikeista ja sitä tarjoillaan usein ratkaisuksi moniin erilaisiin ongelmiin. Se tavallaan onkin helppo ratkaisu, koska monen asian tekeminen voi hyvällä itsetunnolla olla helpompaa. Mutta entä jos sitä ei ole?

Löysin kirjahyllystäni Arto Pietikäisen kirjan Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC, joka liittyy sopivasti psyykkisen valmennuksen opintoihini. Arto Pietikäinen toteaa uusimpaan tutkimustietoon perustuen, ettei hyvä itsetunto itseasiassa olekaan oikotie onneen. Ilmankin tulee hyvin toimeen.

Hyvää itsetuntoa tärkeämpää on hyväksyvän asennoitumisen, itsemyötätunnon ja tietoisuustaitojen opettelu. Olla läsnä hetkessä, tiedostaa omat tunteet ja ajatukset ja hyväksyä ne sellaisina kuin ne ovat takertumatta niihin. Kun siis tiedostamme, että emme ole yhtä kuin ajatuksemme ja tunteemme, voimme siirtää ne lempeästi sivuun ja tehdä asioita niistä huolimatta. Pietikäinen käyttää näistä taidoista nimitystä joustava mieli.

Jokainen meistä tuntee joskus epävarmuutta etenkin, kun teemme jotakin uutta tai erilaista, mikä on oman mukavuusalueemme ulkopuolella. Jotkut tuntevat epävarmuutta herkemmin kuin toiset ja tähän tunteeseen saattaa liittyä myös muita rajoittavia tunteita tai ajatuksia.

Huonoa itsetuntoa voidaan tarkastella neljällä eri tasolla:

  • Altistavat tekijät liittyvät aiempiin elämänkokemuksiin kuten lapsuudessa koettuun vähättelyyn tai kiusaamiseen. Joillain näitä on enemmän ja joillain vähemmän. Myös biologiset tekijät kuten temperamentti vaikuttavat. Tämä ei ole paha asia, mutta se on asia, joka kannattaa tiedostaa. Jotkut joutuvat tekemään tämän asian kanssa enemmän töitä.
  • Laukaisevat tekijät liittyvät nykyhetkeen: Mikä tilanne herätti epävarmuuden tunteen? Miksi? Emme välttämättä pysty poistamaan näitä asioita elämästämme, mutta voimme opetella toimimaan niistä huolimatta. 
  • Ylläpitävät tekijät ovat se osa-alue, mihin voimme vaikuttaa. Siksi se on tärkeä. Tunnistatko itsessäsi esimerkiksi liiallista itsekriittisyyttä, täydellisyyden tavoittelua, pessimismiä, vaikeiden tilanteiden välttelyä tai muiden miellyttämisen tarvetta? Mitä paremmin pystyt tunnistamaan näitä negatiivista kehää ylläpitäviä ajattelumalleja, sitä paremmin pystyt myös opettelemaan taitoja niiden keventämiseksi. Koska raskaitahan ne ovat, eikö vaan? 
  • Lisäksi on hyvä tarkastella käyttäytymisen seurauksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi vaikeana koetun asian välttely voi helpottaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä se saattaa rajata elämästä pois asioita, joissa olisit halunnut olla mukana. 
Huonon itsetunnon heikkous ei sinänsä ole epävarmuuden tunteessa eikä edes itsekritiikissä vaan siinä, jos annamme sen rajoittaa elämäämme. Epävarmuuden tunne on vain tunne, jota tunnemme tietyssä tilanteessa ja itsekriittisyys on ajatus, jossa on kaikessa vaativuudessaan myös paljon hyvää. Se pitää rimaamme korkealla, kuten esimerkiksi huippu-urheilussa vaatimuksena onkin. Ratkaisevaa on, pystymmekö silti toimimaan tunteistamme ja ajatuksistamme huolimatta?

Arto Pietikäinen kannustaa kirjassaan luopumaan hyvän itsetunnon tavoittelusta itseisarvona ja siinä mielessä, että kuvittelisimme toimivamme ja onnistuvamme vasta sitten, kun itsetuntomme on kunnossa. Ei se "sitten kun" ehkä koskaan tule. Sen sijaan meidän kannattaa kehittää psykologisia taitoja, joiden avulla pystymme toimimaan epävarmuuden tunteen kanssa ja siitä huolimatta.