Juoksuasento: Juoksutyylejä on monenlaisia eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa juosta. Tietyt vinkit kuitenkin edistävät rullaavaa askelta ja säästävät rasitusperäisiltä kivuilta. Ensinnäkin hyvä juoksuasento on rento. Kehon keskilinja on suora, jolloin paino jakautuu tasaisesti koko keholle. Ylävartalon kallistuessa hieman eteenpäinkin pää pysyy ryhdikkäästi vartalon jatkeena. Hartiat ovat rennot ja kyynärvarret heiluvat luonnollisesti koukistuneina eteen ja taakse vartalon sivuilla rytmittäen juoksua. Keskivartalon tuki on myös tärkeä osa hyvää juoksuasentoa. Lantion tulisi pysyä alhaalla ja vakaana koko askeleen ajan. Jalkaterien tulisi osoittaa juostessa suoraan eteenpäin. Jalka tulee alustalle jalkaterän keskiosa edellä suoraan lantion alle. Ponnistusvaiheessa paino on päkiällä ja askel rullataan isovarpaan yli suoraan eteenpäin. Nilkka ojentuu, reiden lihakset ojentavat polvea ja pakaralihas työntää kehoa eteenpäin lonkkaa ojentamalla. Niin helppoa se on.
Hengitys: Moni on sanonut, ettei osaa hengittää juoksun aikana. Tiedän hyvin, mitä tämä tarkoittaa. Itsekin pidätin hengitystä alussa, niin epäloogiselta kuin se kuulostaakin. Valmentajani neuvoi rytmittämään hengityksen askeliin: rauhallisemmassa juoksussa kolmella askeleella sisäänhengitys ja 2-3 askeleella ulos, raskaammassa juoksussa kahdella askeleella sisäänhengitys ja 1-2 askeleella ulos. Hetken kuluttua hengitykseen ei enää tarvitse kiinnittää niin paljon huomioita, mutta alussa laskeminen voi helpottaa. Kannattaa kokeilla!
Juoksijan lihaskuntotreeni: Vaikka päälajisi olisikin juoksu, kannattaa tehdä viikossa myös säännöllinen lihaskuntoharjoitus. Jalkoihin kohdistuu juoksussa isoin kuorma. Jalkalihaksia kannattaa siis vahvistaa kyykyillä ja askelkyykyillä joko lisäpainoilla tai ilman. Keskivartaloa vahvistavat lihaskuntoliikkeet kuten vatsarutistukset, selkälihasliikkeet, pakaralihasliikkeet ja lankut ovat niin ikään hyvää juoksijan perustreeniä. Ne auttavat ylläpitämään hyvää juoksuasentoa. Yläkehon rooli juoksussa jää pienemmäksi. Suosittelen totta kai tekemään myös yläkehon lihaskuntoharjoittelua esimerkiksi painoilla juuri tästä syystä. Sinä päätät, miten paljon haluat siihen keskittyä. Hyvä juoksija voit varmasti olla ilmankin.
Venyttely ja kehonhuolto: Venyttelystä juoksun jälkeen ollaan montaa mieltä. Jotkut pitävät sitä turhana ja tästä on saatu myös ihan tieteellistäkin näyttöä. Lyhyet palauttavat venytykset ovat silti monien mielestä paikallaan. Venyttely palauttaa rasituksessa lyhentyneen lihaksen lepopituuteensa ja edistää siten palautumista. Välillä kannattaa tehdä pidempikin kehonhuoltoharjoitus, jossa voit käyttää apuna foamrolleria ja fasciapalloa. Monet juoksijat suosivat dynaamisia eli liikkeessä tehtäviä venytyksiä. Esimerkiksi fascia method -ryhmäliikuntatunnit sopivat hyvin juoksijoille. Jos haluat tehdä pidempiä staattisia, notkeutta lisääviä venytyksiä, kannattaa huomioida, että kehon on hyvä antaa palautua pitkistä venytyksistä ja voimakkaista foamrollerilla rullauksista rauhassa. Tee siis korkeintaan kevyt ja lyhyt lenkki seuraavana päivänä.
Voit poimia näistä vinkeistä talteen ne, mitä tarvitset. Tietoa juoksusta löytyy aivan valtavasti niin netistä, kirjoista kuin Juoksija-lehdestäkin. Tämä on harrastus, joka ikään kuin kasvaa askel askeleelta ja harjoitus harjoitukselta, vaikka aloittaaksesi et tarvitse muuta kuin ne vanhat lenkkarit kaapin nurkasta. Tärkeintä on, että juokset. Kaikki muu tulee kyllä aikanaan.
