Pyhäinpäivän toiveikas aamunkajo synkkeni jo puoliltapäivin. Puissa on vielä ripaus värikkäitä lehtiä, mutta lokakuun loppu enteilee vuoden pimeintä ajanjaksoa. Tästä se alkaa. Loputon marraskuu. Tänä vuonna synkkenevää syksyä varjostaa entisestään COVID-19 -epidemian pitkä varjo. Maskin kanssa on vaikea hengittää, mutta jatkuva huolikin on ollut rankkaa. Terveysriskin kanssa on ollut pakko oppia elämään pitkin vuotta. Siinä mielessä maski tuntuu välillä jopa helpottavalta. Töissä ja kaupassa on joka tapauksessa käytävä.
Arviolta 10-30 % suomalaisista kärsii vuoden pimeimpään aikaan kaamosoireista, joista osa täyttää kaamosmasennuksen kriteerit. Tästä syksystä ja talvesta on koronan vuoksi ennakoitu erityisen haastavaa. Aina eivät hyvinvointireseptit auta, mutta yritetään silti. Kaivetaan hätävaralaatikosta kaikki ne itseä ilahduttavat asiat, jotka tuovat valoa ja väriä elämään.
Ei sen tarvitse olla mitään kovin ihmeellistä. Keltaiset kengät riittävät ihan hyvin,
jos niistä tulee hyvä mieli.
Ihastele syksyisiä lehtiä polulla. Huomaa luonnon pienet ihmeet ja se, miten kaikki muuttuu koko ajan. Niin se menee elämässäkin. Mikään ei ole pysyvää, eivät siis myöskään vastoinkäymiset, vaikka siltä välillä tuntuu. Kulje polkua eteenpäin ja katso, mitä vastaan tulee. Pidä aistit avoimena. Älä selaa puhelinta tai hukuta luonnon äänimaisemaa kuulokkeista tulevaan eletroniseen jylyyn. Kuuntele! Katsele! Aisti. Luonto on läsnä tässä ja nyt. Ole sinäkin.
Aisti sateen raikkaus kasvoilla. Haistele syksyn tuoksuja. Kuuntele lintujen ääniä, tuulen suhinaa, oksien rasahtelua ja veden solisevaa virtaa. Syksyllä äänet hiljenevät kesään verrattuna, mutta tarkka kuuntelija erottaa edelleen, että metsässä on elämää. Eläimet keräilevät talvivarastoa. Muuttolinnut kutsuvat joukkojaan. Katselemalla tarkasti voit nähdä oravan, peuran tai joutsenparven.
Syksy on myös ihanaa aikaa vetäytyä kodin lämpöön, kietoutua vilttiin, laittaa villasukat jalkaan ja sytyttää kynttilöitä valaisemaan pimenevää iltaa. Lue hyvä kirja. Katso hauska elokuva. Rapsuta lemmikkiä. Kuuntele sadetta. Juo lämmin kupillinen kaakaota. Haaveile. Yksin tai yhdessä.
Ei ehkä uskoisi, mutta syksy on myös aivan loistavaa aikaa laittaa alulle suunnitelmia ja uusia alkuja. Iltojen pimetessä tuntuu luonnolliselta karsia pois turhaa ja kun pysähdymme hetkeksi hellittämään, teemme tilaa uudelle. Luovuus syntyy tekemättömyydessä. Tyhjä tila täyttyy vähitellen.
Olen itse syksy-ihminen, mutta tänä vuonna aion käyttää hyvinvointireseptiäni myös itse. Sen verran kuluva vuosi on haastanut ja haastaa edelleen työkiireiden koventuessa, huolien kalvaessa ja tuttujen asioiden myllertyessä mullin mallin korona-ajan alla. Etsin tänään vintiltä taas ne keltaiset kengät. Tuli hyvä mieli. Elämän pienillä iloilla voi joskus olla iso merkitys!