perjantai 23. joulukuuta 2022

Toppahousubluesia ja joulupipareita

Kaikki kuntosalitreenin tulokset eivät päädy peilin kautta kuvattuna some-kuviin. Osa tuntuu ihan vain kivalta ilon pilkahdukselta, kun huomaa muutosta tapahtuneen. Minulle kävi niin, kun eräänä kirpakkana pakkaspäivänä päätin kokeilla, mahtuisivatko pari vuotta kaapissa maanneet ja jo lähes hylätyksi tuomitut toppahousut jalkaan. Mahtuivat.  Lämmitti sekä mieltä että jalkoja. 


Jos halutaan saada aikaan näkyviä lihaksia ja rasvanpolttoa, tarvitaan paitsi sitkeää treeniä, myös harjoittelua tukevaa ruokavaliota. Joitakin se motivoi. Me muut syökäämme jouluherkkumme rauhassa. Kun treenaa sitkeästi ja säännöllisesti, niitä tuloksiakin kyllä tulee. Joskus nopeammin ja joskus hitaammin, mutta mihinkäs tässä kiire, valmiissa maailmassa. 

En itse tavoittele laihtumista, koska olen ylpeä jokaisesta joulutortusta tai piparkakusta, jotka pystyn syömään hyvällä omallatunnolla. Aina niin ei ole ollut. Surullisinta minusta on se, että ortorektisesti käyttäytyvän himotreenaajan ja ruokavalioneurootikon itsekuria jopa ihaillaan. Tervettä itsekuria tarvitsee meistä jokainen ja sitä voi kehittää. Raja liialliseen itsekuriin on kuitenkin hiuksenhieno. Joskus se menee överiksi. Jos siis jokainen kohteliaisuussyistä kutsuilla syöty joulupipari vaatii puolentunnin lenkin ja saa olon tuntumaan kaikin puolin kurjalta, ollaan jo liiallisen itsekurin ja suoranaisen itsekritiikin puolella. Laihduttaa saa, mutta hyvillä mielin. Moni liikunnasta innostunut onkin entinen laihduttaja, joka on löytänyt matkallaan jotakin syvempää. 

Toivoisin, että liikunnasta tulisi jokaiselle itseisarvo. Jotakin tärkeää. Jos liikkuu esimerkiksi vain laihduttaakseen, liikuntaa on helppo alkaa vihata siinä missä liian hitaalta tuntuvia tuloksiakin. Ei se lopulta ole liikunnan tai liikkujan syy. Tämä on nimenomaan pitkänmatkan juoksu eikä pikataival. Sitkeyttä, säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Lopussa kiitos seisoo, mutta onnellisimmat meistä ovat oppineet nauttimaan myös matkasta.

Tavoite, välitavoite, prosessi. Näinhän tämä helposti ajatellaan, koska etenkin ulkopuolisen valmentajan pitää pystyä tekemään näkyväksi asiakkaan polku lähtötilanteesta tavoitteeseen. Siinä välillä on kuitenkin aivan valtava määrä kivaa tekemistä. Pieniä onnistumisen hetkiä. Oppimista ja oivalluksia.

Keskitytään hetki kaikkeen siihen hyvään mitä ympärillämme juuri nyt on. Iloitaan hetkestä. Nautitaan matkasta. Ja syödään joulupipareita hyvillä mielin. 

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille oikein hyvää joulua ja liikunnan iloa uuteen vuoteen!