Olen käyttänyt kuntosalikorttiani viimeksi vuosi sitten. Olin toiveikas tämän kevään suhteen. Korona-tilanteenhan piti helpottaa ja rokotusten olla kuin valo tunnelin päässä, josta kirmaamme normaaliin arkeen kuin vasikat kevätlaitumelle. Toisin kävi. Kevätaurinko pilkahteli jo lupaavasti, mutta rokotukset viivästyivät ja herkästi tarttuvat virusvariantit lähtivät liikkeelle. Kuluvalla viikolla tehtiin päiväkohtainen tartuntaennätys: 797 uutta tautitapausta 3.3.2021. Kevätlaitumien aika ei ollutkaan vielä. Aurinko meni pilveen ja nyt satelee harmaalta taivaalta lunta.
Olemme Suomessa pärjänneet yleisesti ottaen hyvin, mutta suuntaus on silti huolestuttava. Pahinta lienee se, että vauhtikestävyys korona-rajoitusten noudettamisessa alkaa vähitellen loppua. Niin minultakin. Erityisesti kaipaan kuntosalille. Olen kyllä yrittänyt motivoida itseäni kotona liikkumiseen ja kannustaa myös muita, mutta kun taas kerran peruin keväälle varaamani tanssikurssin ja siirsin kuntosalikorttini käyttöönottoa, väkisinkin nousee mieleen kysymys: eikö tämä hittolainen lopu koskaan?
Suomeen on julistettu poikkeusolot ja kolmen viikon sulkutila 8.-28.3. Leviämisvaiheen alueilla julkiset liikuntatilat ovat olleet suljettuina jo pidemmän aikaa lukuunottamatta lasten harrastustoimintaa. Nyt tiukentuvat rajoitukset myös yksityisissä yli 10 hengen liikuntatiloissa. Käytännössä tätä on tulkittu niin, että kävijämäärä voidaan rajoittaa isoissakin tiloissa 10 henkeen. Tulkinnasta on ollut erimielisyyttä, mutta käytännössä turvavälien pitäminen on isoissa tiloissa pieniä helpompaa. Suurin osa haluaisi kuitenkin jatkaa harrastamista, vaikka rajoitetustikin. Myös me omaehtoisesti poisjääneet haluaisimme jo palata salille. Kunpa tilanne vaan helpottaisi. Odottavan aika on pitkä.
Mitä sitten tapahtuu, jos aktiiviliikkuja ei käy enää kuntosalilla? Lyhyessä ajassa ei välttämättä vielä paljoakaan. Olin itse vuosia siinä uskossa, että kunto jotenkin romahtaa muutaman väliin jääneen treenin jälkeen, mutta käytännössä parin kuukaudenkin tauon jälkeen pystyy vielä melko hyvin jatkamaan keskenjäänyttä treeniohjelmaa. Kipeitä lihaksia se kyllä vaatii. Kehonhuolto korostuu.
Mutta entäpä sitten vuosi? Kyllä, vuosi ottaa jo veronsa. Vaikka saisikin motivoitua itsensä pari kertaa kuukaudessa kotijumppaan, se ei ikävä kyllä riitä pitämään yllä lihaskuntoa samalla tavalla kuin säännöllinen kuntosaliharjoittelu. Terveysliikunnan ja toimintakyvyn kannalta kevyet kävelylenkit ja vatsalihasliikkeet ja punnerrukset televisiota katsellessa ovat tottakai erinomaisen hyvää harjoitusta. Kaikki liikunta lasketaan. Henkistäkin kestävyyttä koettelevana korona-aikana saamme olla tyytyväisiä ihan joka ikisestä kerrasta, kun ylipäänsä saamme itsemme liikkeelle. Taputus olalle! Hyvä minä! Toivon silti koko sydämestäni ja kansanterveydenkin näkökulmasta, että tämä poikkeusaika loputa päättyisi. Treenireppu on jo valmiiksi pakattu.
Jaksetaan vielä hetki.
Ja vielä hetki lisää, jos on tarvetta.
Kesää kohti ollaan menossa.
