Temperamentti on vakiintunut sana arkikielessä, mutta mitä se tarkoittaa? Psykologia määrittelee temperamentin ihmisen yksilölliseksi reagointi- ja käyttäytymistyyliksi, jonka perusta on synnynnäinen. Kasvatus ja ympäristö muokkaavat kyllä persoonallisuutta ja ihminen pystyy kehittymään ja kehittämään itseään koko ikänsä, mutta temperamentti sinänsä ei katoa, korkeintaan muuttaa muotoaan. Temperamentteja on tutkittu ja jäsennetty monella eri tavalla, mutta mielestäni mielenkiintoisin on MBTI-itsearviointimenetelmään perustuva väri-luokittelu, josta mm. psykologi Tony Dunderfelt on kirjoittanut kirjan "Tunnista temperamentit".
Kun kirjoitin liikuntamaailman suorittajista, puurtajista, seikkailijoista ja fiilistelijöistä, en voinut olla huomaamatta yhtenevyyttä: tyypillinen suorittaja on todennäköisesti punainen, puurtaja sininen, seikkailija keltainen ja fiilistelijä vihreä. Psykologiassa uskotaan, että hyvässä työtiimissä tai joukkueessa on mukana näitä kaikkia. Mutta vaikka erilaisuus onkin rikkaus, se on myös lyhin tie konfliktiin. Siitä syystä erilaisuuden ymmärtäminen on tärkeää.
Punainen temperamenttityyppi (vrt. suorittaja) on energinen, voimakastahtoinen ja kilpailuhenkinen. Hän tekee päätöksiä nopeasti, tarttuu toimeen ja johtaa mielellään muita. Hän motivoituu kilpailusta ja saavutuksista ja on valmis näkemään vaivaa menestyksensä eteen. Ihmisten keskellä viihtyvä ekstrovertti.
Sininen temperamenttityyppi (vrt. puurtaja) on päätöksentekijänä verkkaisempi. Hän haluaa tietää, mitä ollaan tekemässä ja miettii mielellään jo etukäteen, miten asiat kannattaisi järkevimmin hoitaa. Hän on suunnitelmallinen, perusteellinen ja tarkka. Omaa rauhaa kaipaava introvertti.
Keltainen temperamenttityyppi (vrt. seikkailija) taas on se vauhdikas, ulospäinsuuntautunut ideoija, joka saapuu sisään, valaisee huoneen, heittää ilman ehdotuksia ja poistuu valloittavasti hymyillen paikalta. Hän on hyvä ideoija ja innostaja, mutta käytännön toteutus saattaa helposti jäädä kesken uusien asioiden viedessä jo eteenpäin. Arvasitkin varmaan jo, että ekstrovertti...?
Vihreä temperamenttityyppi (vrt. fiilistelijä) on rauhallinen, kärsivällinen ja hyväntahtoinen. Hän viihtyy mukavassa seurassa ja auttaa mielellään muita, mutta tarvitsee paljon myös omaa aikaa eikä pidä konflikteista. Pohjimmiltaan introvertti. Päätöksen tekeminen voi viedä aikaa, mutta junan lähtiessä liikkeelle, aikatauluista ja suunnasta pidetään yleensä kiinni.
Päävärien välille jää lisäksi myös välimuotoja, kuten lilat (sini-punainen) ja limet (kelta-vihreä). Tällöin jollain elämänalueella saattaa korostua toinen temperamentti ja jollain toisella toinen, esimerkiksi lila voi töissä olla kunnianhimoinen ja eteenpäinpyrkivä punainen, mutta kotosalla rauhallisempi ja hiljaisuutta rakastava sininen. Painotukset voivat myös muuttua iän ja elämänkokemuksen myötä, ja etenkin vanhempana isoimmat särmät useimmiten pehmenevät.
Tämän kaltaisten luokittelujen tarkoituksena ei ole lokeroida ketään vaan avartaa maailmankatsomusta ja auttaa ymmärtämään sekä itseä että muita. Temperamenttityypeistä on olemassa testejä, joista yksi on energian suuntaa, havainnointia, päätöksentekoa ja organisointia mittaava MBTI-itsearviointimenetelmä. Ilman testiäkin varmasti jo arvaat, mitä temperamenttityyppiä saattaisit edustaa ja todennäköisesti osut ihan oikeaan.
Olen itse tehnyt MBTI-testin Miska Oy:n järjestämällä kurssilla. Olen se vihreä fiilistelijä. Ehkä jo arvasitkin?
