sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Miksi liikuntainnostus lopahtaa helmikuussa?

Elämme nyt liikuntainnostuksen kulta-aikaa. Tammikuussa se aina alkaa. Kuntokeskuksissa käy kuhina. Moni tekee uudenvuoden lupauksia ja usein se onkin liikunnallisen elämäntavan ensimmäinen askel. Miksi sitten helmikuun lopulla hiljenee? Eivätkö kaikkien unelmat kantaneetkaan? Tulee ehkä muuta. Aurinko alkaa paistaa ja lähdetään ulos liikkumaan. Kyllä kyllä. Joillakin kuitenkin liikuntainnostus lopahtaa ja tänään haluan antaa puheenvuoron heille.

UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan terveysliikunnan suositusten mukaisen määrän kestävyysliikuntaa harjoittaa noin puolet ja lihaskuntoa noin kymmenesosa työikäisestä väestöstä. Liikuntaa harrastamattomien määrä on noin viidesosa työikäisistä. Kuva kertoo, mistä on kyse.


Liikuntapiirakka, UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyistä tiedämme me kaikki. Se, että aloitamme liikunnan, kertoo jo, että haluamme pitää itsestämme huolta. En usko, että keskeyttämisissäkään kyse on tiedonpuutteesta. Mistä sitten?

Helmikuussa 2016 kirjoitin erilaisista liikkujatyypeistä, suorittajista, puurtajista, seikkailijoista ja fiilistelijöistä. Kun etsimme liikunnan keskeyttäjiä, emme tällä kertaa tarvitse kahta ensimmäistä tyyppiä. Kyllä, suorittajat ja puurtajat siellä salilla ovat joka tapauksessa. Tartumme siis kahteen muuhun liikkujatyyppiin, seikkailijaan ja fiilistelijään.

Seikkailija tulee ja menee. Hän kokeilee kaikenlaista enkä olisi hänestä kovin huolissaan. Juuri tämä loputon innostus ja uuden etsiminen pitää hänet kyllä liikkeessä. Ei ehkä missään kovin pitkää aikaa, mutta yhtä kaikki liikkeessä. Paitsi ehkä silloin, kun hän innostuu mietiskelystä, ryhtyy hetkellisesti kasvissyöjäksi ja uudistaa vaatekaappinsa luonnonvalkoisilla pellavavaatteilla. Tiedätte kyllä tämän ihanan ihmistyypin!

Jäljelle jäävät siis fiilistelijät. Uskoisin, että olemme asian ytimessä. Kun näytät fiilistelijälle liikuntapiirakkaa ja kerrot liikunnan terveysvaikutuksista, hän kiinnostuu kyllä. Äläkä luule, että hän unohtaa kertomasi. Tai ei piittaisi siitä. Ei suinkaan. Hän kokeilee kanssasi kuntosaliharjoittelua, käy ryhmäliikuntatunneilla, kävelyllä ja ottaa pieniä juoksupyrähdyksiä. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole se, mitä hänelle kerrot vaan se, miltä se hänestä tuntuu.

Suorittaja motivoituu tavoitteista ja tuloksista. Jos sanot hänelle, että näin monta salitreeniä ja tämänlaisia kestävyyskuntoharjoituksia niin saavutat sitä, tätä ja tuota, hän on jo tekemässä. Fiilistelijäkin saattaa tehdä, mutta ihan eri syistä. Siksi, että se on hauskaa. Tulee hyvä fiilis. Mielekkäässä tekemisessä mielenkiinto säilyy.

Fiilistelijän pitää siis tuntea, että jotain ihan erityisen hauskaa on nyt meneillään. Ihmiset ympärillä. Tunnelma. Kiva tekeminen yksin tai yhdessä. Fiilistelijälle on melko turhaa sanoa, että "käyt sitten kuntosalilla kaksi kertaa viikossa" pelkkiin tulostavoitteisiin tai järkisyihin vedoten. Hän tulee, jos tuntee kuuluvansa joukkoon ja tekeminen tuntuu itsestä mielekkäältä, mutta jos ei... niin sitten ei.

Erilaisesta lähestymistavasta johtuen suorittaja-valmentaja saattaa myös tahtomattaan lannistaa fiilistelijän (kaikki kunnia silti heille!!). Muutama väliin jäänyt treeni, nyt ei synny tulosta - mistä kiikastaa? Toinen suorittaja alkaisi tsempata, mutta valmentajan kritiikkiin pettynyt fiilistelijä toteaa, että antaa sitten olla. Muistan aina, kun oma juoksuvalmentajani (suorittaja) totesi juoksutestini jälkeen, että hän on tosi pettynyt tulokseen. Hän siis tarkoitti, että tulos ei vastannut sitä kovaa työtä, mitä olimme tehneet. Kohautin hartioitani, juoksin pois radalta enkä käynyt lenkillä pariin viikkoon. Sellaista se on. Ihmisten erilaisuus.

Me fiilistelijät emme ehkä ole kovin helppoja valmennettavia, joten tässäpä vinkkejä meille itsellemme ja teille urheille suorittajille, jotka yritätte meitä valmentaa:

1.) Löydä oma lajisi. Kokeile rohkeasti. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa liikkua ja se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Vaihtoehtoja on.
2.) Kun löydät hyvän liikuntapaikan, pidä se. Älä juokse tarjousten perässä. On turhaa maksaa vähemmän, jos et sitten kuitenkaan käy kyseisellä salilla, kurssilla tai harjoituksissa, koska et viihdy siellä. Oikeasti.
3.) Mieti, haluatko liikkua mieluummin yksin vai porukassa. Jotkut fiilistelijät nauttivat nimenomaan yksin puurtamisesta ja silloinhan se on "se juttu". Jotkut taas haluavat liikkua hyvässä seurassa. Kokeile molempia.
4.) Tee liikunta-aikataulu siltä varalta, ettei joskus huvittaisikaan lähteä. Pidä kiinni rutiineista. Jos ne alkavat tympiä, vaihda niitä, mutta älä lopeta. Tiedäthän sen liikunnan aikaansaaman hyvän olon? Siksihän sinä tätä teet. Niinpä niin.

En usko, että kukaan on koskaan katunut sitä, että lähti lopulta liikkeelle. Päinvastoin. Yleensä liikunnan jälkeen on voittaja-fiilis. Uskon, että juuri siinä on myös meidän fiilistelijöiden  liikuntamotivaation punainen lanka.