Terveysmetsä

Yle julkaisi tällä viikolla mielenkiintoisen artikkelin Metsät lisäävät hyvinvointia tutkitusti. Helsingin yliopisto on tutkinut Sipoonkorven terveysmetsä-ryhmää, jossa on mukana Sipoon terveyskeskuksen asiakkaita. Heillä on todettu muun muassa masennusta, 2-tyypin diabetesta ja korkeaa verenpainetta. 

Tutkimuksessa metsäryhmän psyykkinen hyvinvointi koheni ja stressi väheni merkittävästi enemmän verrattuna pääosin sisällä liikkuneeseen verrokkiryhmään. Tutkija, koulutusylilääkäri Annika Kolsterin mukaan metsässä liikkuminen voi lievittää ahdistuksen ja unettomuuden oireita sekä kivun kokemusta lääkehoidon ohella. 

Tämä on hieno uutinen! Ylipäänsä siis se, että liikunnan terveysvaikutuksia ollaan enenevässä määrin kiinnostuneita, niitä tutkitaan ja niitä otetaan käyttöön myös ihan käytännössä. Uusia terveysmetsiä onkin nyt avattu sairaaloiden läheisyyteen eri puolella Suomea.

Artikkelissa muistutetaan, että metsässä liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista. Tärkeämpää on pysähtyä ja havainnoida ympäristöä.

"Aistihavaintoihin uppoutuminen on luontoyhteyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeämpää kuin metsässä vietetty aika", sanoo Terveysmetsä-ryhmän vetäjä biologi Adela Pajunen.

Jos haluaisit oppia ohjatusti metsässä liikkumista ja metsän rauhallista ja tervehdyttävää havainnointia, suosittelen lämpimästi Metsämieli-peruskurssia, joita järjestetään eri puolella Suomea. Peruskurssi on tarkoitettu kenelle tahansa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja mielentaito- harjoituksista kiinnostuneille ja se on ponnahduslauta myös Metsämieli- vetäjän ja -ohjaajan koulutuksiin.

Mutta mikä parasta, kuka tahansa voi milloin tahansa lähteä ulos metsään nauttimaan luonnon terveysvaikutuksista. Säänmukainen varustus tekee talvellakin luonnossa liikkumisesta yllättävän mukavaa. Sinun lähimetsäsikin on terveysmetsä. 

Luontoliikunta

Hämmästyksekseni huomasin, etten ole kirjoittanut paljoakaan luontoliikunnasta. On aika korjata tilanne! Luontoliikunta on itseasiassa minulle se kaikkein rakkain liikuntamuoto. Joskus kuljen juosten, joskus kävellen. Useimmiten liikun koiran kanssa ja pysähtelen ihmettelemään luonnon pieniä suuria ihmeitä siinä, missä koirakin löytää jotakin mielenkiintoista haisteltavaa puiden juurilta ja sammaleiden kätköistä. Luonto on täynnä ihmeteltävää. Joka päivä. 

Nuorempana asuin meren rannalla ja rakastin merta. Rakastan edelleen. Ihminen voi lähteä meren rannalta, mutta meri ei koskaan lähde ihmisestä. Meri on kuin elämä itse. Tyynet ja myrskyt siinä vaihtelevat. Kun olin surullinen tai vihainen, menin merenrantaan. Välillä tuuli puski sellaisella voimalla, että sitä vastaan piti kaikin voimin ponnistella. Seisoin rantakalliolla, annoin myrskyn riepottaa ja kyyneleiden hukkua sateeseen. Omat tunteet tempoivat tuulen tuiverruksessa ja rauhoittuivat lopulta myrskyn lailla. Kauniina ja aurinkoisina päivinä meri oli tyyni ja valo kimmelsi laineilla. Lokit kirkuivat jossain kauempana. Meren tuoksu tuntui kodikkaalta ja sydän läikähteli onnesta. Meri 💙

Kun muutin sisämaahan, aloin samoilla metsissä. Huomasin, että metsässä mieli rauhoittuu ja sielu lepää. Luonto muuttuu joka ikinen päivä ja vuodenaikojen vaihtelut pystyy luonnossa aistimaan kaikin aistein. Esimerkiksi nyt elokuussa illat viilenevät, vaikka päivisin voi vielä tuntea ripauksia kesän lämmöstä. Luonto valmistautuu vähitellen syksyyn ja siellä täällä kesän loputon vihreys alkaa jo saada rinnalleen muita maanläheisiä värejä. Lintujen viserrys on hiljentynyt. Sienet ja marjat kutsuvat liikkumaan luonnossa ja keräilemään luonnon antimia. Myös pelloilla on sadonkorjuun aika. On aika kerätä talteen ja päättää taas yksi kasvukausi, vuodenkierto ja yksi ihana kesä. On aika siirtyä syksyyn. Pidän itse kovasti näistä välivaiheista. Kesän lämpö, ilo ja energisyys ovat minulle ehkä jopa vähän liikaakin. Pidän elokuun pimenevistä illoista ja seesteisyydestä luonnossa. Elokuu on ihanaa aikaa lähteä kävelemään metsään ja aistimaan myöhäiskesän luontoa väreineen ja tuoksuineen. Metsä 💚

Tutkimusten mukaan luonnossa liikkumisen psyykkisiä terveysvaikutuksia ovat muun muassa mielialan kohentuminen, stressitason aleneminen, virkistyminen ja rentoutuminen. Luonnossa myönteisten tunteiden kokeminen lisääntyy ja vastaavasti epämiellyttävät tunteet vähenevät. Luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän myös masentuneisuuden oireita. Voit lukea luontoliikunnasta lisää vaikkapa tästä UKK-Instituutin artikkelista.

Korona-aika lisäsi retkeilyn ja luonnossa liikkumisen suosiota. Osa ihmisistä löysi varmasti tuolloin uuden loppuelämän harrastuksen, joka ei vaadi oikeastaan muuta kuin lähtemistä liikkeelle. Kaikki muu löytyy luonnosta. Monilla meistä hyviä retkikohteita löytyy jo ihan lähimaastosta ja myös pidemmille vaelluksille löytyy erinomaiset puitteet kotimaasta. Esimerkiksi kansallispuistoja on Suomessa useita ja niistä löytyy tietoa Luontoon.fi-sivustolta. Ei siis tarvitse mennä vanhan sanonnan mukaan merta edemmäs kalaan. Ja kyllä! Myös hyviä kalastuspaikkoja löytyy sekä läheltä että kaukaa aina Lapin huikeista joista lähimaaston leppoisiin järvenpoukamiin ja meren ulappaan.

Luontoliikunnan hienous on sen helppoudessa ja monipuolisuudessa. Tärkeintä on pitää aistit avoimina ja tarkkailla luontoa. Vuodenkierto opettaa, että kaikki muuttuu lopulta koko ajan. Joka hetki on arvokas. Luonnossa on muuttuvaa kauneutta, kesän iloa, syksyn haikeutta, talven rauhaa ja keväällä taas uudestisyntymisen riemua. Eikä yksikään näistä ole toista parempi tai huonompi, vaan pelkästään erilainen. Ihana rakas luonto ❤️