Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arkiaktiivisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arkiaktiivisuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. marraskuuta 2023

Hyötyliikunta

Pihatyöt, lumityöt, siivoaminen... mitä näitä nyt on?  Emme välttämättä tule ajatelleeksi arkista puuhastelua liikuntana, mutta sitähän se usein on. Etenkin, jos et kuulu siihen porukkaan, joka suorastaa odottaa pääsevänsä haravan varteen tai lumitöitä tekemään (kyllä, heitäkin on!), voit saada pientä tervetullutta lisäbuustia tekemiseen ajattelemalla kotitöitä hyötyliikuntana. 

Kehohan ei tiedä, harrastastatko liikuntaa vai työnteletkö lumikolaa tai kottikärryjä. Se ei piittaa, onko sinulla uudet hienot treenitrikoot vai vanhat kulahtaneet mökkiverkkarit. Keho tykkää, kun sitä liikutetaan. Mitä monipuolisemmin, sen parempi.


Hyötyliikunnan haittapuolia voivat olla liian yksipuoliset liikeradat ja pitkäkestoiset kuormittavat työskentelyasennot ihan kuten työssäkin. Ergonomiaan kannattaa siis kiinnittää huomioita myös kotona. Nostatko kyykyn kautta selkä suorana oikein välttääksesi liikaa kuormitusta selälle? Pystytkö välttämään kiertoliikettä nostaessa ja jos et pysty, kuten vaikkapa lapioidessa, teetkö kierrot harkitusti ja välillä puolta vaihtaen? Pidätkö taukoja? Kuunteletko kehoa - selkää, hartioita, käsiä ja jalkoja? Palaudutko riittävästi ennen seuraavaa urakkaa? Suurin osa tapaturmista tapahtuu tutkitusti kotona ja suurin syy siihen on mitä todennäköisimmin ihan vain se, että kotona emme kiinnitä tekemisiimme niin paljon huomiota. Usein siis jo pelkkä tietoisuus ergonomiasta riittää. 

Keho tottuu hyötyliikuntaan siinä missä tavoitteelliseen liikuntatreeniinkin. Ensimmäisillä kerroilla ja pitkän tauon jälkeen lihakset voivat kipeytyä, mutta kun palautumiselle antaa aikaa, tekeminen yleensä ajan myötä helpottuu. Seuraavalla viikolla menee jo helpommin. Sekä kuntosalitreeni että se lapiointi.

Jos työskentelyasennot ja nostot kuormittavat, apuvälineisiin kannattaa tottakai panostaa. Hyötyliikuntakin voi siis olla välineurheilua. Hyvässä mielessä! Ja saahan niitä uusia, kivoja treeniverkkareita toki kotonakin käyttää. Joskus niistä saa juuri sen verran lisäbuustia, että pääsee alkuun. Aloituskynnysjän se tässä yleensä vaikein on. Kun pitäisi, mutta ei niin huvittaisi. Aika usein käy kuitenkin niin, että kun pääsee alkuun, ei se nyt niin kamalan kurjaa ollutkaan. Ison pihan ja vanhan omakotitalon omistajana puhun kokemuksesta.

Koti- ja pihatöiden lisäksi hyvää hyötyliikuntaa ovat tottakai myös kaikki siirtymät kodin, työpaikan, kaupan ja harrastuspaikkojen välillä. Jos jätät auton kotiin ja menet kävellen, juosten tai fillarilla, kannat samalla kortesi kekoon myös ympäristön ja luonnon puolesta. Pienillä päivittäisillä valinnoilla todella on merkitystä. Itse tätä vielä vähän opettelen. Ajan autolla kuntosalille ja juoksen juoksumatolla, vaikka onhan se tavallaan vähän hassua?! Suomen sää on tekosyy. Taputan itseäni olalle joka kerta, kun pääsen siitä yli.

Ei liikuntaa siis välttämättä tarvitse harrastaa, vaikka se hyvä harrastus onkin. Liikkua voi monella muullakin tavalla. Pahinta on jäädä passiiviseksi ja antaa fyysisen kunnon romahtaa, koska sen jälkeen sohvalta nouseminen on jo isompi urakka.  Hyötyliikunta on meille kaikille se helpoin ja tutuin liikkumisen muoto. Välineet aktiiviseen elämäntapaan löytyvät loppujen lopuksi ihan läheltä. Viitseliäisyyttä se vaatii, mutta mikäpä ei vaatisi? Lopussa kiitos seisoo.


tiistai 14. marraskuuta 2023

Arkiaktiivisuus ja istumisen tauottaminen

Kuuntelin tällä viikolla asiantuntijaluentoa arkiaktiivisuudesta ja istumisen tauottamisesta. Näillä pieniltä tuntuvilla päivittäisillä valinnoilla on lopulta ihan valtavan iso merkitys ihmisen terveydelle ja toimintakyvylle. Siitäpä se oivallus sitten lähti! Siis tämähän on se juttu, mistä pitäisi aina lähteä liikkeelle. Tämä on se oivallus, mikä pitäisi aina ensin tulla ennenkuin aletaan puhua sanaakaan nousujohteisesta liikuntaharjoittelusta ja superkompensaatiosta. Ne ovat monille pelkkää liikunta-alan jargonia. 

Ylösnouseminen tuolista on se asia, jolla todella on merkitystä. Kaikki muu on plussaa.

Jos elämäntavasta on tullut vuosien varrella hyvin passiivista, voi istumiseen ihan huomaamatta kulua huolestuttavan paljon aikaa. Yli 12 tuntia päivässä on merkittävä terveysriski. 6-8 tuntiakin on jo lievä terveysriski, jos ei istumista millään tavalla tauoteta. Monen työ on toki sellaista, ettei istumiseen voi juurikaan vaikuttaa. Niin minunkin. Ja pakko sekin työ on jonkun tehdä. Ihan hyviä  hommia noin niinkuin muuten! Istumisen terveysriskeillä on oikeastaan aika turha pelotella, mutta ne on hyvä tiedostaa.

Olennaista on, että istumista tauotetaan 30-60 minuutin välein. Teemme siis pieniä tietoisia valintoja pitkin päivää aina, kun se on mahdollista. Nousemme tuolista ylös. Työskentelemme hetken aikaa seisten. Kävelemme vähäsen. Kiipeämme portaat ylös sen sijaan, että käyttäisimme hissiä. Ei se vaadi mitään kovin ihmeellistä. Pelkkä tavallinen arkiaktiivisuus riittää.

Ei siis välttämättä tarvitse tehdä kyykkyjä ja etunojapunnerruksia televisiosarjan mainoskatkolla tai kipaista 10 minuutin lenkille kahvitauolla, vaikka toki niinkin saa tehdä. Hyvähän se vain on. Liikunta-alaa vaivaa vähän sellainen eikä siinä vielä kaikki -ajattelu. Kuvittelemme, että ihmiset tarvitsevat vain lisää vinkkejä, miten täyttää päivänsä liikunnalla. Sitäkö se on kiinni? Ei. Monilla jää tekemättä sekin vähä, mikä terveyden ja toimintakyvyn kannalta olisi välttämätöntä. Tuolista ylös nouseminen pitkin päivää. Kyykyt ja punnerrukset ovatkin sitten jo ihan liikaa. Jos haluamme muuttaa maailmaa, tehdään se siis sopivan kokoisin askelin.

Laita tarvittaessa vaikka puhelin tai kello muistuttamaan pienestä jaloitteluhetkestä. Tunnin väleinkin on yllättävän lyhyt aika silloin, kun on uppoutunut työhön tai mielenkiintoiseen televisio-ohjelmaan. Tauon jälkeen vireystila on kuitenkin parempi. Verenkierto ja aineenvaihdunta tehostuvat. Siksi tauottaminen kannattaa.

Arkiaktiivisuutta viikkoosi!